Kreikkalainen pääsiäinen

KREIKKALAINEN PÄÄSIÄINEN 

Teksti: Anne SaloRisti

Pääsiäinen on kreikkalaisten yksi suurimmista kirkollisista pyhistä ja siihen suhtaudutaan tietyllä hartaudella ja perinteitä noudattaen. Kreikkalainen Pääsiäinen poikkeaa suomalaisten Pääsiäisestä monella tapaa ja perinteet Kreikassa ovat erittäin vahvat. Suomessa Joulu on vastaavasti kirkollisen vuoden suurin juhla.

Kreikassa valmistaudutaan Pääsiäiseen 40 päivän mittaisella paastoajalla, jota noudatetaan yhä edelleen. Perinteisiin kuuluu, että paastona ei syödä eläinkunnan tuotteita varsinkaan lihaa, sisäelimiä, eikä kalaa joka sisältää verta tai siihen verrattavia tuotteita. Hartaimmat paastoajat eivät juo edes maitoa tai syö maitotaloustuotteita, varsinkaan ”suurella” eli hiljaisella viikolla, ennen Pääsiäistä. Hiljaisen viikon jokaisella päivällä on tarkoituksensa ja viikko huipentuu Hiljaisena Lauantaina, jolloin Jeesuksen ylösnousemiseen. Paasto päättyy tuohon hetkeen ja juhla voi alkaa.

Pääsiäismunat_pun Hiljaisen viikon torstaina valmistellaan mm. Pääsiäismunat, jotka värjätään perinteisesti punaisiksi,    kuvastamaan Jeesuksen verta. Kananmuna kuvastaa myös Jeesuksen hautakammiota joka avattiin. Tähän liittyy munien kopauttaminen toisen henkilön kanssa. Kenen muna säilyy ehjänä, se tuottaa onnea tälle henkilölle.

Pitkänä perjantaina klo 20 on Epitafio. Kulkue jossa kannetaan Jeesuksen ”ruumista” tietyn reitin, kiertäen kirkkoa. Kulkueessa olevat kantavat ruskeita kynttilöitä kuvastamassa surua. Jeesushan ristiinnaulittiin perjantaina. Perjantai on paastoajan tiukin päivä, silloin ei myöskään syödä edes öljyä eikä juoda viiniä. Viinihän kuvastaan nimenomaan Jeesuksen verta.

Ilotulitus

Hiljainen Lauantai edetään edelleen paastoten. Kirkoissa on pitkin päivää liturgioita. Yöllä klo 00 koittaa suuri hetki. Jeesus nousi kuolleista ja pyhä valo joka tulee Kreikkaan lentokoneella Jerusalemista saakka, jaetaan kaikille kirkkojen pihoilla oleville ihmisille, nyt kaikilla on käsissään valkeat kynttilät. Kirkot ovat niin täynnä ihmisiä, että he eivät mahdu kaikki sisälle vaan suurin osa on ulkona. Suuren hetken koitettua, ilotulitus alkaa ja suomalaista uutta vuotta kovempikin pauke. Pitkä odotus on päättynyt ja on aika alkaa juhlinta. Perheet rientävät koteihinsa Pyhän valon kera, jotkut jopa vievät pyhän valon autollaan kotiin saakka. Pyhän valon uskotaan tuovan siunausta kodille.

On aika siirtyä Pääsiäisyön ruokailuun, pöytä katetaan perinteisellä ruoalla, mm. Majiritsalla, joka on valmistettu  lampaan suolesta ja maksasta. Punaiset munat lyödään yhteen ja katsotaan ketä onni suosii. Juhlinta saattaa jatkua aamuyöhön saakka. Sunnuntaiaamuna on kuitenkin aikainen herätys, lampaan grillaus on aloitettava ajoissa, koska se vaatii pitkän kypsymisajan. Lampaan seuraan lisätään kontosouvli (maksa-munuais-suolivarras). Erittäin herkullinen pääsiäisruoka. Perheet, sukulaiset ja ystävät kokoontuvat yhteen nauttimaan Pääsiäislounasta. Juhliminen kestää yleensä koko päivän, ainoa päivä kreikkalaisilla, jolloin ei olla työssä.  Ahkerat yksityisyrittäjät, jotka saattavat olla töissä kaikkina muina vuoden päivinä, mutta eivät Pääsiäissunnuntaina, se kertoo jotain juhlan suuruudesta.

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ, ΚΑΛΟ ΠΑΣΧΑ, ΧΡΙΣΤΟΣ ΑΝΕΣΤΗ !